IPS nunarput tamakkerlugu angalanerat, nunatsinni innuttasut akornanni pisinnaatitaaffiit oqaluuserinissaannut soqutiginninnermik, ilisimasanik periarfissanillu annertusisitsivoq
Angalanerup naliliivigineqarnera pitsaasumik takutitsivoq: Soqutiginninneq, ilisimasaqarneq inuillu pisinnaatitaaffiinik oqaluuserinnissinnaaneq malunnaatilimmik annertusivoq.
Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit (IPS) inuit pisinnaatitaffii pillugit apeqqutit oqaluuserisassat filmilu”Twice Colonized”, Ilulissanut, Sisimiunut, Aasiannut Nuummullu angallappaat.
Inuit pisinnaatitaffii pillugit saqqummiussineq- filmimik takutitsineq apeqqutillu oqaluuserisassat sakkugalugit- Siunnersuisoqatigiit, ilinniarfinnit assigiinngitsuneersunik, inuit pisinnaatitaaffiisa inuunermi pingaaruteqassusaat naapertuunnerallu pillugit, suleqatigiissuteqartitsipput (workshops).
Suleqatigiissuteqarnerni makku nalinginnaasumik annertusipput
- Inuit pisinnaatitaaffiinik soqutiginninneq.
- Inuit isinnaatitaaffiisa pingaruteqassusaannik paasinninneq.
- Inuit pisinnaatitaaffiisa oqaluuserinissaannut periarfissat kiisalu.
- Nunatsinni inuit pisinnaatitaaffii inuttullu pisinnaatitaaffitsigut qanoq inissisimaneq pillugit ilisimasat qaffasissusaat.
Suleqatigiissuteqartut, oqaluuserisassanik sammisaqarneq sioqqullugu tamatumalu kingorna immersugassanik marlunnik immersuipput. Siunnersuisoqatigiit angalaanermik naliliinerat, immersukkanik taakkunannga angalaarnerullu siunertaanik makkuusunik tunngaveqarpoq:
- Inuit pisinnaatitaaffii pillugit tunngaviusumik oqalliinnerni meeqqanik inuusuttunillu peqataatitsinissaq.
- inuttut pisinnaatitaaffiit atornissaallu pillugit inuusuttunik ilinniartitsinissaq.
- Ilinniarfinni ilinniartut akornanni oqaloqatigiinnernik pilersitsinissaq.
- Inuit pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu inuiaqatigiinni ilisimaarinnilersitsinissaq.
Suleqatigiissuteqartitsinerit, inuit pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu ilisimasat annertussusaasa, apeqqutini tamani akissutissani annikinnerpaap malunnaatilimmik annikilleriarneranik kinguneqarputtaaq. Angusat pitsaasut apeqqutit oqaloqatigiissutissat pillugit suleqatigiissuteqarnermi peqataasut namminneq oqaaseqaataanni takutinneqarputtaaq:
Tamatuma saniatigut, filmimik inuit pisinnaatitaaffiinik sorsuutiginnittumik Aaju Peter-mik pingaarnertut inuttaaffigineqartumik”Twice Colonized” isiginnaartitsineq, inuit pisinnaatitaaffiisa nunatsinni innuttaasunit assigiinngitsorpassuarnit eqqumaffigineqarnerulerneranik kinguneqarportaaq.
”Inuit pisinnaatitaaffiisa pingaaruteqassusaat, suleqatigiissuteqartut innuttasullu nalinginnaasut eqqumaffigineruleraat, ersarissumik maluginiarparput. Minnerunngitsumillu, pisinnaatitaaffitta unioqqutinneqarnerisa qanoq kinguneqarsinnaanerat”, Kristina Kristensen oqarpoq.
Tamatuma peqatigisaanik 2024-imi angallavigisat annertusillugit; Kujataa, Tunu Avannaalu ornitassatut pilersaarutaasut tikinnissaat, Siunnersuisoqatigiinnit qilanaarineqarnera ilanngullugu oqaatigaa.
Siunnersuisoqatigiit siulittaasuata Qivioq Løvstrøm-ip; angusat suliniutillu Siunnersuisoqatigiit allatseqarfiannut periarfissatut tunniussat aamma nuannaarutigeqai: