Naalagaaffiit Peqatigiivisa nunat inoqqaavinut ullorititaat
Nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit nunat inoqqaavi tamaasa ullorsiorluarnisaannik kissaappai!
Marlunngorneq aggustip ulluisa qulaaluaat tassaavoq NP’ip nunat inoqqaavinut ullorititaa. Ulloq taanna nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit angusat - aammattaarli suli pitsanngorsarneqarsinnaasut erseqqissaaviginiarlugit- ukiut tamaasa nalliussineqartarpoq.
- Nunap inoqqaavi 370 millionit 500 millionillu akornani amerlassusillit nunarsuarmi nunani assigiinngitsuni 90-ini siammarsimapput.
- Nunap inoqqaavi nunarsuup inuia 5%-eraat, piitsuunerpaanili 15%-iullutik
- Nunap inoqqaavisa nunarsuarmi oqaatsit atorneqartut 7000 missaanniittut amerlanersaat atugaraat, kulturillu assigiinngitsut 5000-it missaanniillutik.
- Nunap inoqqaavi nunarsuarmi nunaatit 50%-iisa missaat atugaraat, inatsisitigulli 10%-iinnaannut atuinissamut pisinnaatitaaffeqarlutik
- 2017-imi nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisit inuillu pisinnaatitaaffii pillugit sorsuutiginnittuni toqutaasut affaasa missaat tassaapput nunap inoqqaavi.
Nunat inoqqaavisa akornanni ataqatigiinnerup ilisimasanik avitseqatigiinnerit sakkortusisarpai
Inuit akunnerminni attaveqatigiittarfii, tusarnaagassiat/podcastit allallu nunat killeqarfii akimorlugit nunap inoqqaavinik atassusiisuupput. Ataqatigiinnerup tamatuma kulturikkut naleqartitanik illersuinissamut- kiisalu oqallinnerni aalajangiiniarnernilu peqataatinneqarnissamut tunngatillugu- inuit akornanni aalassassimaarneq sakkortusisittarpaattaaq.
Maani nunatsinni oqaluttuarisaanermi pisoqarsimaqaaq. Paasissutissat Nunatsinni pisimasut naapertuilluanngitsut ilisimatitsissutaanissaannik piumasaqaatitaqartut takkusuupput.
60-ikkunni 70-ikkunnilu arnanik niviarsiaqqanillu kalaallinik pinngitsaaliissummik spiralilersuisimanerup saqqummiunneqarnera soorunami oqallisaaqaaq.
Tamatuma saniatigut meeqqat misiliutaasut utoqqatserfigineqarnerat, inatsisitigut ataataqanngitsut pisortatigoortumik utoqqatserfigineqarnissamik danskillu Naalagaaffiannit taarsiiffigitinnissamik piumasaqaataat, oqaluttuarisaanermilu nunatta Danmarkillu akornanni sorsunnersuup aappaata kingornaniit ullumikkumut pissutsinik qulaajaanissap, erseqqissarnissaat pingaaruteqarpoq.
Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat Qivioq Løvstrøm ima oqaaseqaateqarpoq: ”Pisinnaatitaaffiit piumasaqaatiginissaasa qaammarsaanermik peqataatitsinermillu tunngaveqarnissamik piumasaqaatitaqarnerat pissutigalugu, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinni suliatta ingerlateqqinnissaannut, suliniutit taakku pingaaruteqaqaat”.
Nunatsinni innuttaasut oqallinnermi peqataanikkut pisinnaatitaaffimminnik atuinerat nuannaarutigaarput. Oqallinnerit taamaattut piorsarsimassutsimut tunngatillugu pisinnaatitaaffitsinnut tunngassuteqarput, nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa illersorneqarlutillu atorneqarnissaasa erseqqissarnissaa pingaaruteqarpoq
Kulturimut tunngatillugu Jim Lyngvildip suliai qanittumilu qilaatip nunatsinni oqaluffimmi atorneqarsinnaanera pillugu oqallittoqarpoq. Tamatumunnga tunngatillugu Qivioq Løvstrøm ima oqarpoq: ”Nunatsinni innuttaasut oqallinnermi peqataanikkut pisinnaatitaaffimminnik atuinerat nuannaarutigaarput. Oqallinnerit taamaattut piorsarsimassutsimut tunngatillugu pisinnaatitaaffitsinnut tunngassuteqarput, nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa illersorneqarlutillu atorneqarnissaasa erseqqissarnissaa pingaaruteqarpoq”.
Nunat inoqqaavi peqataatinneqassapput avatangiisinullu tunngatillugu ilisimasaminnik tunniusseqataassallutik
Isumaqatigiissut malunnaateqarlunilu pingaaruteqartoq, minguitsunik, peqqinnartunik piujuaannartitsisunillu avatangiiseqarnerup inuttut pisinnaatitaaffiulernissaanik akuerinnittoq, sap. ak. siuliani NP’mi ataatsimeersuarnermi akuersissutaavoq. Tamatumani silap pissusaata allanngoriartorneranut tunngatillugu inuit pisinnaatitaaffiinik tunngaveqarnissamik pisariaqartitsineq akuerineqarpoq, isumaqatigiissusiornermilu nunat inoqqaavisa avatangiisit periarfissallu pillugit ilisimasaasa, inuit pisinnaatsitaaffissaattut siunnersuutip oqaasertalerneqarnissaani ilanngunneqarnissaasa pingaaruteqassusaa erseqqissarneqarpoq.
Innuttaasut avatangiisinut tunngatillugu apeqqutini akuutinneqarnissaannut tunngatillugu ”tamat oqartussaanerat nunatsinni nukittuumik inissisimareerpoq. Innuttaasut avatangiisit pineqartillugit isumaat uranimut tunngatillugu akerliussutsimik takutitsinerni ersarissumik takutinneqarpoq, kingullermillu Inatsisartunut qinersinerup inernerata, avatangiisit pineqartillugit innuttaasut kissaataat ersersippaattaaq. Taamaalilluta uagut nunatsinni pisinnaatitaaffitsinnik atuinissaq pikkoriffigaarput, taamaakkaluartoq apeqqutini avatangiisinut tunngasuni innuttaasunik peqataatitsineq suli pitsanngorsarneqarsinnaallunilu pitsanngorsagassaavoq” Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat Qivioq Løvstrøm oqarpoq.
Ilaatigut tamatumunnga tunngatillugu, inuit pisinnaatitaaffiisa atorneqarneranni naliliinermut tamanut atuuttumut (UPR) tunngatillugu, nunatsinni Inuit Pisinnaatitaffii pillugit Siunnersuisoqatgiit Inuillu Pisinnaatitaaffii pillugit Institutti 2021-imi innersuussutinik saqqummiussipput.
Tamatumani nunatta Århusimi isumaqatigiissummut akuersisinnaanissaa Siunnersuisoqatigiinnit erseqqissarneqarpoq. ”Isumaqatigiissut tamanut ammasuunermik tunngaveqarpoq, avatangiisinullu tunngatillugu tamat peqataanerannut maalaaruteqarsinnaanermullu tunngassuteqarluni. Taamaammat Siunnersuisoqatigiit nalunaarutaat ersarissoq tassaavoq nunap inoqqaavisa avatangiisit pillugit ilisimasaasa- nunatsinnuinnaanngitsoq nunarsuulli sinneranut pingaaruteqarluinnartut- annertunerusumik ilaatinneqarnissaat” Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat Qivioq Løvstrøm oqarpoq.