Spiralilersuisimaneq ataasiakkaanut ataatsimoortutullu inuttut pisinnaatitaaffinnut tunngassuteqarpoq

All: Inuit Pisinnatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq Qivioq Løvstrøm, ICC -mi siulittaasoq Sara Olsvig, kiisalu meeqqat illersuisuat Aviâja Egede Lynge

Naja Lyberth kalaallillu arnat allat sapiissusillit Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu tusagassiorfinnut sassarlutik, 1966-imiit 1975-imut, nammineq angajoqqaalluunniit akuersiseqqaarnagit spiralilerneqarsimanertik oqaluttuarereeraallu, ukioq sinnertoq qaangiummat spiralilersuisimaneq pillugu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuinissaq, sivisuumik utaqqineqarsimasoq, kiisami aallartinneqarpoq. Tamanna inuttut pisinnaatitaaffinnut tunngatillugu alloriarneruvoq pingaarutilik. Arnat Kalaallit Nunaannilu innuttaasut pillugit, suliaq ilisimatusartunit Kalaallit Nunaanneersunit Danmarkimeersuniillu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit itisiliivigalugu misissuiffigineqarnissaa tulluarluinnarpoq.

Niviarsiaqqat arnallu namminneq aalajangersinnaanerannik annertuumik innarliineruvoq. Europami Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissummut, Meeqqat pillugit Isumaqatigiissummut, Nunallu Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissummut (ILO), Naalagaaffiillu Peqatigiit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaannut akerliusumik naleqassutsimik innarliinerusinnaavoq naakkittaatsumillu iliornerusinnaalluni. Arnat meeqqallu inuttut pisinnatitaaffiisa kalaallillu ataatsimoorlutik pisinnaatitaaffiisa unioqqutinneqarnerat pineqarpoq.

Taamaammat arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuinerup, taama amerlatigisut spiralilersorneqarsimanerat, ataatsimoorluni ataasiakkaatullu inuttut pisinnaatitaaffiinut kingunerinik immikkut ukkassinissaq pingaaruteqarpoq. Qulaajaanermi maannamut paasisat naapertorlugit meeqqanik inunngortartunik ikilisaaniarneq naalagaaffimmit siunertaasimavoq. Taamaalilluni ataatsimoortunut toqqaannartumik sunniutaa tassaavoq kalaallit innuttaasut spiralilersuisoqarsimanngikkaluarneranniit ikinnerunerat. Taamaammat iliuuserisap ataatsimoorussanittaaq pisinnaatitaaffinnik innarliinerunera qulaajaalernermi ilanngullugu tamakkiisumik ukkanneqartariaqarpoq. 

Naalagaaffiit Peqatigiinni nunap inoqqaavinut tunngasunut ataavartumik suleqatigiiffik, upernaakkut ataatsimiinnermit inaarutaasumiknalunaarummik saqqummiusseqqammerpoq. Tassani ataavartumik suleqatigiiffik, Naalagaafiit Peqatigiit arnanut tunngatillugu naligiissitaaneq pitsangorssaanerlu pillugit suliniaqatigiiffimmut ”UN Women”-imut, 2025-i naatinnagu nunasiaataanerup nunap inoqqaavisa arnartaannut kingunerinik qulaajaanissaanik ersarissumik kaammattuivoq. Misissuinermi arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumi, malinnaaqqissarnissamik, suliniutillu taassuma Inuit Circumpolar Council-ip ataavartumik suleqatigiiffimmut apriili qaammat ataatsimiinnermi innersuussutaasa ilaasa ineriartornerannut malinnaanissamut kaammattuivugut.

Tamatuma peqatigisaanik Kalaallit Nunaanni arnat kisimik kinguaassinnaassutsikkut naalagaaffimmit najoqqutassiuunneqarsimannginnerat inuttullu pisinnaatitaaffimmikkut annertuumik innarlerneqarsimannginnerat maluginiarparput. Taamatuttaaq naggueqatigiit Inuit Canadami Alaskamilu, nunarsuaq tamakkerlugu nunap inoqqaavisa arnartaasut allatulli taamaaqataanik iliuuseqarfigineqarsimapput. Taamaammat isumarput naapertorlugu, arlaannannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisitsisut, ataatsimoorluni pisinnaatitaaffinnik atituumik ukkassinissamik, ataatsimoortunillu innarliinerit innuttaasut kinguaassiorsinnaassusaannut tamakkiisumik malunnaatilimmik ajoqusiiniarneruneranik qulakkeerinissaat pingaaruteqarpoq.

Ukiup ataatsip matuma siorna peqqissutsimut ministeriusumut Magnus Heunicke-mut allakkatsinni, arnat innarligaasimanertik pillugu akuerineqarnissaasa, piffissallu naammaginartup iluani taarsiiffigineqarnissaasa danskit naalagaaffiannit qulakkeerneqartariaqarnerattaaq erseqqissarparput.

Oqaluttuarisaanermi pisuni allani Danmark taamaaliorpoq.

2020-imi statsministeri Mette Frederiksen kalaallinut meeqqanut 1951-imi ilaquttaminniit avissaartitaallutik Danmarkimut aallartinneqartunut utoqqatserpoq. Ukiut marluk qaangiummata – eqqartuussassanngortitsinermut atatillugu suliat suli naammassinngitsut – tamarmik immikkut 250.000 koruuninik taarsiiffigineqarput. Tamannalu pissusissamisoorpoq, kisianni akuerisaaneq taarsiiffigineqarnerlu qangali pisimasariaqaraluarput.

1990-ikkunni, 2000-ikkunni ulloq manna allaat tikillugu, kalaallit niviarsiarartaannik arnartaannillu spiralilersuisoqarsimanera qanittumi saqqummerpoq.

Taamaammat piffissaq sivisunerusoq paasiniaavigisinnaanngorlugu misissuinissap sivitsornissaa aamma pingaaruteqarpoq. Spiralilersuinermi eqqugaasorpassuit allat inuttut pisinnaatitaaffimmik innarligaaneranut akuerineqarnissartik taarsiiffigitinnissartillu ukiorpassuarni utaqqisariaqanngilaat.

Uatsinnit isigalugu, arnat oqaluttuarisaanermi innarligaasimasut ujartornissaat akuerineqarnissaallu danskit naalagaaffiannit akisussaaffigineqarpoq pisussaaffigineqarlunilu. Tamatuma peqatigisaanik isumarput naapertorlugu innarliinerit taakkulu ataatsimoorluni pisinnaatitaaffinnut kingunerisa inuttut ataasiakkaatut pisinnaatitaaffiit ukkanneqarnerisa peqatigisaanik erseqqissarneqarnissaat pingaaruteqarpoq.